2/02/2017

CARTAGENA, PLAYA BLANCA & ROSARIO ISLANDS

Mistä edes alottaisin..? Cartagena on ollut tähän asti yks lempparipaikoista. Cartagenan vanhasta kaupungista tulee jotenkin mieleen Kuuba. En oo ikinä känynyt Kuubassa, mutta kuvien perusteella tiedän ainakin. Niin paljon kauniita taloja ja värikkäitä kukkia. Yritän parhaani mukaan muistella mitä täällä ollaan oikeen tehty. Tuntuu nimittäin siltä, että siitä olisi ikuisuus kun tänne tultiin.
Varattiin Hostel Worldin kautta semi edullinen, hyvät arvostelut saanut hostelli joka osottautui täydeksi fiaskoksi. Kannattaa todellakin lukea arvostelut kunnolla... Vitsailtiinkin, että ainut hyvä asia koko hostellissa oli blenderi joka löytyi pienestä kämäsestä keittiöstä. Sillä saatiin tehtyä ekana iltana parit drinkit. Tokana päivänä suunnattiin rannalle. Jos tätä paikkaa edes rannaksi voi kutsua... Niin paljon tuputtavia myyjiä, ihmisiä, roskia... En tykännyt siitä yhtään. Ei viihdytty täällä ku muutama tunti. Mulla oli vielä vatta sen verran sekaisin muutaman päivän takaisesta sairastelusta etten jaksanut illalla tehdä juuri mitään.
Kolmantena päivänä suunnattiin bussilla Playa Blancaan. Bussimatka kesti noin tunnin ja liput sinne ja takaisin maksoi 50.000 pesoa. Tätä paikkaa pystyi jo kutsua rannaksi! Jäätiin kyseiseen paikkaan kahdeksi yöksi. Kyseisessä paikassa ei ollut juoksevaa vettä, joten kunnollisista vessoista tai suihkuista ei ollut tietoakaan. Sähköt käynnistyivät auringonlaskun jälkeen, mutta wifistä oli turha haaveilla. Vessassa käytiin siten, että pytty huuhdeltiin itse, kaatamalla sangosta vettä suoraan pönttöön. Suihkuun mentiin vanhalla kunnon mökki-tyylillä - sangollinen vettä ja pieni nappo kouraan. Asumisjärjestelyjä löytyi monenmoisia: hotelleja, riippumattoja, telttoja ja tiki-majoja. Me päätettiin nukkua majassa, vaikka riippumattokin olisi houkutellut. Yhtenä päivänä lähdettiin pienellä veneellä yhdelle viereisistä saarista nimeltä Rosario Islands. Saaret olivat mahtavia, muta itse retki oli pettymys. Retkeen kuului tunnin snorklaus mutta oppaalla ei ollut edes tarpeeksi snorkkeleita, ja meitä oli tosiaan yhteensä kuusi asiakasta... No mites se itse snorklaus sitten. Mulla oli niin suuret odotukset, mutta petyin. Kun on kolme kuukautta itse ollut snorklausoppaana Thaimaassa, on nähnyt aika paljon upeita juttuja, ja tämä paikka missä oltiin snorklaamassa, ei ollut lähelläkään yhtä kaunis kuin olin kuvitellut. Toki täältä Kolumbiasta varmasti löytyy niitä upeitakin paikkoja, mutta meidän kohdalle ei vain osunut se kaikista paras, enemmänkin kohtalainen. Varatessa retkeä saatiin sellainen kuva, että retkeen kuuluisi ruoat sekä jotain juomista. Niistä ei ollut tietoakaan. Tällä kyseisellä rannalla missä oli mahdollista ruokailla, ruoka oli niin ylihinnoiteltua ja ruokamyrkytyksen saamisen riski näytti olevan sen verran korkealla, että päätettiin pärjätä vedellä. Kun oltiin nousemassa pöydästä, espanjaa puhuva mies ryntäsi paikalle vaatien 40.000 pesoa siitä, että istuimme noin puoli tuntia kyseisen pöydän äärellä. Onneksi ryhmässämme oli yksi espanjaa puhuva tyyppi joka hoiti tilanteen eikä meidän tarvinnut loppu peleissä maksaa mitään. No vaikka retki ei ollut mitenkään kehumisen arvonen, nähtiin sentään upeita hiekkarantoja, sellaisia rantoja joita näkyy vain postikorttikuvissa.
Lauantaina palattiin takaisin Cartagenaan. Nukuttiin Mamalena nimisessä hostellissa ja varattiin bussimatkat Santa Martaan. Meillä oli suunnitelmissa mennä Tayrona kansallispuistoon, mutta kuultiin juuri pari minuuttia ennen lähtöä että paikka on nyt kuukauden verran kiinni, tottkai! Onneksi Santa Martassa on paljon muutakin tekemistä! Santa Martasta kerron enemmän seuraavassa postauksessa.